PERINTEINEN OOTD-POSTAUS

Todella pitkästä aikaa ihan vaan päivän asu -postauksen aika! En edes osaa sanoa, kuinka kauan edellisestä on vierähtänyt. Tämän asian suhteen pitää alkaa ryhdistäytymään, eikä aina vain selittää kunnon vakavista aiheista asukuvien kera. 

Kuvien karvaneule on ihan mun lemppari! Se on noussut suureen suosioon ja siitä on tullut kehuja vähän kaikilta. Saan sen avulla helposti jotain erilaista ihan normaaliin ehkä jopa vähän tylsäänkin asuun.
Tämä on varmasti yksi mun lemppariostoksista koko talvena!

Oon tosi tyytyväinen, että kuvien lumisesta maisemasta huolimatta ainakin täällä Etelä-Suomessa alkaa ilmat lämpenemään. Tarkenen tuon karvaneuleen kanssa helposti ulkona, ehkä se kevätkin siis kohta tulee kunnolla. Ainakin toivon niin todella kovasti. Talviset lumikelit alkaa pikkuhiljaa riittämään, lämmön kaipuu on suuri. 

OOTD: karvaneule: Gina Tricot, kaulahuivi: kirpputori, paita: Cubus, vyö: H&M, farkut: Bik Bok, laukku: Ellos, kengät: H&M

xjassu

MUN PELKOJA

Näin yhdessä brittiläisessä blogissa postuaksen kyseisen blogin kirjoittajan peloista. Hänelle oli tullut tunne, että haluaa jakaa ne lukijoiden kanssa. Hänellä ei ollut meneillään mitään tavallista arkea ihmeellisempää. Hän oli vain huomannut kuinka hän ei ikinä puhu peloistaan ennen kuin jotain kamalaa tapahtuu. Hän halusi muuttaa tämän puolen itsessään.

Postausta lukiessa tajusin, että mäkään en ikinä puhu mun peloista, vaikka pelkään moniakin aisoita. Suuri osa niistä ei ole osa mun arkipäiväistä elämää, mutta pieni osa on. En myöskään puhu mun peloista kenenkään kanssa muuten vain tai saatika kirjoita niistä tänne (enkä myöskään minnekkään muualle).

Tämän pähkäilyn ja ajattelun seurauksena tajusin, etten tiedä ketään joka puhuisi peloistaan muuten vain. Kukaan ei puhu niistä ennen kuin on oikeasti ensin kohdannut ne. Pelkojen voittamisesta saa kyllä lukea, mutta ei itse pelosita. 

Tästä syystä haluan rikkoa vähän rajoja ja kertoa teille mun peloista, jotka liittyvät mun arkipäiväiseen elämään eniten. 

Pelkään, että tuotan äidilleni pettymyksen. Tämä on varmasti pahin näistä. Se ei ole mulla mielessä joka päivä eikä edes joka viikko, vaikka näin käyminen olisi mulle itselleni suuri häpeä. Äitini on ainut mun vanhemmista, joka on mua kasvattanut. Hän on ollut ja on vieläkin mulle suuri tuki ja tsemppaaja. Jos joskus tuotan hänelle pettymyksen niin en tiedä miten hoitaisin asian. En ole edes varma mikä olisi sellainen asia, joka tuottaisi hänelle pettymyksen muhun. Suurista sekoiluistani huolimatta niin ei ole ainakaan pysyvästi vielä käynyt ja se on mulle tärkeää. Haluan pystyä sanomaan vanhana, että äitini ei ollut muhun ikinä pettynyt. 
Pelkään, että en ikinä pääse muuttamaan Suomesta pysyvästi pois. Tiedän tämän kuulostavan joidenkin korvaan todella lapselliselta, mutta aina Suomessa eläminen olisi mulle aivan hirveää. En näe itseäni täällä.  En näe tai usko, että voisin elää täällä 100% onnellisena ja tyytyväisenä elämään. Vihaan Suomen ilmastoa ja yleisiä suomalaisia luonteenpiirteitä. Olen aina puhunut siitä miten muutan täältä pois. Tämä ei ole mikään uusi vilitys esimerkiksi ulkomaalaisen poikaystäväni kautta, ei todellakaan. Näen itseni täysin onnellisena vain, jos pääsen muuttamaan Suomesta pois.
Kuka ei haluaisi elää elämäänsä onnellisena? Kuka ei pelkää ettei ikinä ole täysin onnellinen? Aika moni meistä. 

Pelkään, että en pääse elämään tarpeeksi vapaasti ja seikkaillen. Mun suuri intohimo elämässä on matkustelu ja uusien asioiden kokeileminen. Ilman niitä en olisi se, joka olen nyt. En olisi yhtä avarakatseinen.
Haluan jatkaa tällä linjalla ja tavalla jatkossakin, jos jostain syystä en enää joksus pystyisi se olisi mun intohimon loppu. Haluan nähdä maailmaa ja kokea paljon uusia asioita, ennen kuin asetun kunnolla aloilleni.
Tiedän, että joidenkin unelma on olla kotiäiti lähiössä sijaitsevassa omakotitalossa, mutta se ei ole minä. Ei ollenkaan. En halua olla sidoksissa sellaiseen, kun sen sijaan voin elää vapaasti ja seikkailla ympäriinsä. 
Pelkään, että kusen hommat. Varmastikin mun laajin pelko, mutta se ei siitä huolimatta ole koko ajan mun ajatuksissa. Tämä vaan tavallaan tiivistää kaikki yhteen lauseeseen ja sitoo kaiken yhteen pakettiin.
Hommien kusemisella tarkoitan, että kaikki tai yksi suurempi asia menisi todella pahasti pieleen. Vaihtoehtoisesti myös monta pienempää asiaa menisi samoihin aikoihin pieleen, joka johtaisi eräänlaiseen dominotuhoutumiseen. En siis tarkoita hommien kusemisella huonoa numeroa kurssista tai edes parisuhteen loppua. Tämä on mulle paljon suurempi käsite. Pelkään, siis että onnistuisin pilaamaan jonkin hyvän osa-alueen mun elämässä lähes kokonaan tai jopa täysin. 

OOTD: takki: kirpputori, kauluspaita: H&M, toppi: Koton, vyö: H&M, farkut: Gina Tricot, kengät: H&M, laukku: Koton

xjassu

TOP 5 INSTAGRAM KUVAA

Mulla ei ole ollut erityistä joulufiilistä tänä vuonna ollenkaan, joten oikeastaan odotan paljon enemmän uutta vuotta. Ennen kuitenkaan uuteen vuoteen syöksymistä haluaisin muistella vähän mennyttä vuotta.
Käytän Instagramia valehtelematta melkein koko ajan ja se onkin mun lemppari some. Mulla on siellä yritysprofiili, jotta voin katsoa millaiset kuvat löytää ihmisiä ja missä päin maailmaa mun kuvia oikein katsellaan. Yritysprofiilissa näkee jokaisen kuvan katselukerrat, joten haluan jakaa tämän toiminnon avulla teille mun 5 suosituinta kuvaa tältä vuodelta.
Instagramissa mua voi seurata nimimerkillä @itsjassu!

It happened a month ago. (16.11)

Tykkään itse myös tästä kuvasta tosi paljon, näytän tosi onnelliseslta ja tyytyväiseltä. Otettiin tämä kuva ystäväni Kasperin kanssa viileänä syyspäivänä Helsingin Tuomiokirkolla. Muistan olleeni aivan jäässä, mutta en halunnut pitää takkai kuvissa.. 

Postaus, jossa tämä kuva esiintyy! 

 Bitch mood? Yes. (19.9)

Tämän kuvan otti puolestaan toinen ystäväni Peppiina. Muistan ettei mulla ollut erityisen hyvä fiilis tuon kuvaussession aikana ja se myös välittyi kuvista. Jollain tasolla mulla oli henkisesti tosi epävakaata ja tunteet aivan sekaisin.

Postaus, jossa tämä kuva esiintyy! 

 Bebek! (14.10)

Tämä kuva otettiin, kun olin Marmariksessa lokakuussa. Näin perhetuttujen kuopuksen ja rakastuin vauvaan täysin. Meillä on itse asiassa sama nimi, hänen kylläkin kirjoiteaan Yaesmin. Ihana vauva! <3

 Little glitter everywhere. (12.10)

Tämä otettiin samalla Marmariksen matkalla, kuin tuo edellinen kuva. Jos en aivan väärin muista, niin tämä otettiin meidän ensimmäisenä iltana. Kuvassa näkyvä mekko oli mulla silloin ensimmäistä kertaa päällä ja sain paljon kehuja.

Sinä ansaitset kultaa. (1.10)

Viidenneksi suosituin julkaisu oli itse asiassa kaksi kuvaa. Nämä kuvat otettiin ystäväni Saran kanssa, kun käytiin ottamassa kuvia ainakin kolmella eri kadulla. Nämä kuvat on mun omasta mielestä tosi kivoja!

Postaus, jossa kuvat esiintyvät!

xjassu

JOULUSUUNNITELMAT

Mulla alkaa joululoma ihan pian eli perjantaina ja oon todella iloinen siitä, koska jollain tapaa tunnen olevani loman tarpeessa. En ole erityisen väsynyt, mutta loma ei ole ikinä pahitteeksi. On kiva saada jotain taukoa mun hetkiseen arkeen, vaikka tuskin lomallakaan olen täysin paikoillani. Mulla ei ole suuria suunnitelmia lomani ajaksi, mutta jotain pientä kuitenkin. Pienien suunnitelmien lisäksi haluan vain olla onnellinen ja levännyt. 

Tätini tulee pitkän ajan jälkeen käymään meillä ylihuomenna, joten on tosi kiva nähdä häntä pitkän ajan jälkeen. Näimme hänen kanssa viimeksi kesällä serkkuni ylioppilasjuhlissa. Myöskin mummini tulee todennäköisesti silloin käymään. Jouluaaton aion viettää siskoni perheen kanssa, sillä äitini on todennäköisesti aaton töissä. Uskon, että uusi vuosi menee ystävien kanssa juhlimassa. Muita suunnitelmia mulla ei taidakkaan olla, mutta aion aivan varmasti nauttia mun melko pitkästä joululomasta, joka kestää kaksi viikkoa! 

Onko sulla millaisia lomasuunnitelmia?
Ps. 59 päivää seuraavaan Turkin matkaan!

OOTD: takki: H&M, paita: Bik Bok, housut: Gina Tricot, laukku: saatu, kaulahuivi: kirpputori, kengät: H&M

xjassu

LIFE UPDATE

Oon sillein ihan perusonnellinen mun elämään just nyt. Oon sellasessa vaiheessa, että pystyn olla kiitollinen monesta asiasta, vaikka toisaalta pari asiaa voisi myös muuttua. Yleisesti ottaen kaikki menee vähintään ihan jees, eikä siis ole mitään sellaisia suuria murheita tai ongelmia.

Oon jollain tapaa tosi hämmentynyt, että pystyn ihan aidolla sydämellä toteamaan niin. Elämä on oikeesti pohjimmiltaan ihan kivaa.

Mulla alkaa maanantaina näyttöviikko eli vanhalta termiltään koeviikko. Onnekseni mulla on vain kaksi isoa koetta ja muista aineista joitain pikkutestejä.
Isot kokeet on mulle mielenkiintoisista aineista eli äidinkielestä ja yhteiskuntaopista, joten uskon niiden menevän hyvin. Pikkutestestit on psykologiasta ja kemiasta. Biologiasta on puolestaan ollut yhteensä kuusi pikkutestiä pitkin loppujaksoa, joten nopean itseopiskeluni takia mulla ei ole siitä koetuntia. Mulla on loppupelissä melko kevyt näyttöviikko, joten yritän olla ottamatta ainakaan suurta stressiä.
Näyttöviikolle sattuvien vapaapäivien ansiosta mulla on yhteensä viiden päivän loma! Ensi viikon perjantai on ensimmäinen vapaa ja seuraava koulupäivä on vasta keskiviikkona. Oon niin fiiliksissä tuosta lähemmäs viikon mittaisesta lomasta! Yritän sitä ajatellen vielä jaksaa ahertaa tämän loppujakson.

Kaukosuhteellani menee myöskin hyvin. Lasketaan päiviä seuraavaan näkemiseen eli talvilomaan ja ootan innolla hänen koirien näkemistä. Aloin melkein kiljumaan, kun tajusin hänellä olevan koiria.. Hups, koirarakkaus on suuri.
Ollaan myöskin pikkuhiljaa saatu toimiva jonkinlainen "rytmi" meille, vaikka eletään tosi erilaista elämää toisistaan paljon poikkeavilla päivärytmeillä.
Yritetään kovasti ymmärtää toisiamme ja "yllättäen" mun ymmärtäminen on haastavampi puoli. Onneksi ymmärrän itsekkin, että mulla on usein mielialanvaihteluja ja niitä ei vaan voi aina muut ymmärtää.
Onnellisia kuitenkin ollaan ja kaikki on valtakunnassa hyvin. Kyllä me ollaan valtakunta, sillä mä olen oman elämäni kuningatar. (Huomaa huumori viimeisessä lauseessa.)

Oon lähiaikoina oivaltanut, että ketkä on mulle oikeasti läheisiä ystäviä ja mutuen vain tärkeitä ihmisiä. Haluan olla mulle aidosti hyvien ihmisten ympärillä ja nauttia heistä.
Heistä haluan mainita erikseen mun uusimman ystävän Kian, joka on aivan extraihana ihminen. Hänen lisäksi on tietysti monta muutakin, mutta hän on osa syy tähän oivallukseen. (Kamut! Tiedätte kyllä jos kuulutte tähän, jos en tykkäisi teistä en puhuisi teille.)
Oon vähän haikeana siitä, että en ole enää niin hyvissä tekemisissä mun kaikkien Lahtikamujen kanssa. Haluaisin kyllä olla, mutta me ei vain jotenkin saada aikaa toisillemme kuin ennen. Kyllähän se oli tietysti arvattavissa, jo silloin kun sain vahvistuksen mun tämän hetkisestä koulusta Helsingissä.
Tämä on varmaan ainut asia mistä olen tällä hetkellä jollain tapaa surullinen. Eli siis Lahtikamut keitä tämä koskee, iskekää muhun takaisin kiinni. Toisaalta mussakin on vikaa tässä kohtaa, sillä musta on tullut aikamoinen kotihiiri..

OOTD: college: GinaTricot, farkut: GinaTricot, korvikset: NLY Accessories laukku: Turkista, kengät: Janita Oy

xjassu

TUNNEPURKAUS JA KAUKOSUHDE

Mietin tämän postauksen julkaisua pari viikkoa, mutta halaun jakaa tämän teidän kanssa. Tästä on apua mulle ja mahdollisesti myös jollekkin toiselle.

Mua ahistaa paljon, todella paljon. Aina yksin jäädessäni mua alkaa ahdistaa, se että en voi olla toisen luona. Se tuntuu pahalta ja raastaa mua sisäisesti tosi paljon. Pahempaa tästä tekee se, että tiedän häntä raastavan myös. Eikä me voida tehdä asialle mitään.
Joku varmaan ehdottaisi puhelua/facetimea, mutta toisaalta se ahdistaa ja surettaa vain lisää. Se on sen hetken aivan ihanaa kuulla/nähdä toinen, mutta vähän aikaa sen jälkeen ikävä ja ahdistus on vain suurempi. Sait nähdä/kuulla toisen, mutta sitten se vietiin sulta pois. Se on paskaa.
Pari mun kaveria sanoi mulle, että "Mitä helvettiä sä alat kaukosuhteeseen? Se vaan satuttaa sua." Totta, kaukosuhde satuttaa. Ilman tätä suhdetta mua kuitenin sattuisi vähintään yhtä paljon, todennäköisesti enemmän. Nyt sentään pystyn jollain tapaa olemaan hänen kanssa yhdessä, vaikka välimatka onkin suuri(noin 3800km). Jos en olisi ryhtynyt tähän suhteeseen, niin mua sattuisi vain lisää. Eritavalla kylläkin.

Mulla on tosi ristiriitaiset fiilikset. Oon samaan aikaan todella onnellinen ja samaan aikaan ahdistunut sekä ehkä jopa vähän surullinen.
Oon tosi onnelinen siitä, että olen tässä suhteessa. Oikeasti. Oon onnellinen hänestä ja meidän yhteisestä mahdollisuudesta. Sekä siitä, että vihdoinkin annoin itselleni luvan tähän.
Samaan aikaan kuitenkin pidätän itkua tiettyjen biisien aikana ja haluaisin välillä vain purskahtaa itkuun ikävän takia. Pidän kuitenkin itseni kasassa, koska haluan aidosti olla tässä.
En voi suosittella kaukosuhdetta heikkoluontoisille tai läheisriippuvaisille. Tätä varten pitää olla henkisesti tosi vahva ja luottamuksen täytyy toimia kumpaankin suuntaan. Muuten ei tule mitään. Jos nämä asiat ovat kunnossa, niin en näe syytä miksei kaukosuhdetta voisi kokeilla. Vertaistukea tai ylipäätään tukea tulee tarvitsemaan aika paljon aina tietyin hetkin, mutta niinhän se on myös "normaalissa" suhteessa.
Jos olet/ollut kaukosuhteessa niin kerro se mulle. Jaetaan yhdessä kokemuksia ja vaikkapa vinkkejä.

Mitä mieltä olisit jonkinlaisesta Kaukosuhdepäiväkirja -postaussarjarjasta?

OOTD: takki: h&m, huppari: ?, paita: Turkista, farkut: ginatricot, laukku: h&m, korut: glitter

xjassu

PÄÄTTÖVIIKON JÄLKEINEN PANOSTUS

Uuvuttavan ja pitkän päättöviikon(ent. koeviikko)jälkeen tuntui niin hyvältä, kun jaksoin taas panostaa vaatteisiini ja vähän jopa meikkiinkin. Tunsin itseni taas erilailla hyväksi, kun kävelin korkokengät jalassa ja kädessäni heilui pieni laukku.

Sitä fiilistä olin kaivannut. Olla melkein pirteä ja tuntea itsensä hyväksi. Varsinkin nyt levätyn viikonlopun jälkeen mulla on hyvä fiilis. Aion tänäänkin panostaa itseeni ja näyttää hyvältä. 

Mulla alkoi perjantaina koulu vasta kahdentoista jälkeen, josta olin niin onnellinen sllä mulla oli aamulla oikeasti aikaa. Mun ei tarvinnut kiirrehtiä itseni kanssa ja lähteä spurgu-lookilla eteenpäin. Se tuntui mahtavalta. 

OOTD: takki: ginatricot, paita: koton(Turkki), vyö: h&m, farkut: monki, laukku: ellos, kengät: h&m

xjassu

HUPPARITYTTÖ(KÖ)

En tiedä mitä mulle on tapahtunut, mutta oon todella pitkän ajan jälkeen alkanut viihtymään taas huppareissa. Vielä ihan vähänkin aikaa siteen ne oli mulle vaan kotivaate. Nyt menen huppari päällä kouluun, kaverille, kauppaan tai no yksinkertaisesti kaikkialle.
Muutama kuukausi takaperin halusin aina olla tosi laitetun näköinen, mun korkokengissä ja jakuissa. En enää.
Tykkään kylläkin vielä laittautua ja käyttää mun rakkaita korkokenkiä. Mun arkivaatetus on kuitenkin muuttumassa sellaiseen comfy-tyyliseen. Haen vaatteelta aina vaan lisää ja lisää mukavan tuntuisuutta.

Jotenkin ihan hullua ajatella, kuinka paljon olen muuttunut tosi lyhyessä ajassa. Enkä tarkoita vain tätä hupparijuttua, haha.

Mua ei enää häiritse mennä melkein meikittä kouluun, vaikka ysillä se tuntui melkeinpä mahdottomalta ajatukselta.

"Uskallan" olla enemmän oma itseni kaikkien seurassa eikä mua oikeastaan enää edes kiinnosta mitä muut ajattelee musta. Jos joku ei kestä mun suoraan sanottuna paskaa huumoria ja juttuja, niin onko se multa pois? Ei ole.

OOTD: takki: ginatricot, huppari: h&m, farkut: kirpputori, laukku: h&m, kengät: kirpputori

xjassu

MILLÄ FIILIKSILLÄ TAKASIN SUOMESSA?

Olen ollut nyt vähän alle viikon Suomessa ja mielialani ovat alkaneet tasaantumaan. Päälimäisenä on vieläkin varmaan vitutus, mutta en ailahtele enään niin paljoa.
Kun torstaina saavuin Suomeen olin tosi pahalla tuulella. Kaikki ärsytti. Mua ärsytti passintarkastaja, joka mielestäni kyseli liikaa. Mua ärsytti viileä sää ja Suomen kalliit hinnat. Mua ärsytti myös se, että joudun olemaan Suomessa yhdeksän viikkoa.

Samaan aikaan olin kuitenkin jollain tapaa ihan vähän onnellinen. Tiesin näkeväni ystäviäni pian, joita olin vähän ehtinyt jo ikävöimään. Osa musta oli jo silloin innoissaan lukion alkamisesta(Ei olisi uskonut mun innostuvan koulusta..).

Nyt melkein viikko myöhemmin olen vähän rauhoittunut. En enää saa vihakohtauksia tai en halua vain masentua peiton alle ja katsoa uudestaan Pretty Little Liarsia. Okei halaun vieläkin katsoa sitä, mutta en koko ajna. En kiellä ettei mua vieläkin ärsyttäisi olla Suomessa, mutta tilanteeni alkaa tosiaan rauhoittua.

Olen oikeasti melko odottamaton lukion alun suhteen ja tämä tunne pitää mut melko positiivisena tai ainakin neutraalina.

Mulla on koko Suomessa olosta todella ristiriitaiset fiilikset, joita monen on vaikea ymmärtää. Ymmärrän muiden ihmisten hämmennyksen tuntemuksiani kohtaan hyvin, sillä melkeinpä kellään mun kaveriporukassa ei ole samanlaista elämäntilannetta ja perhesotkuja. Shaggy on varsinkin ihan oikeasti mun perhettä, vaikkei mitään biologista sidettä löydykkään. Olen todella läheinen muutaman Marmariksessa asustavan ihmisen kanssa, että me oikeasti ollaan perhe. Ja monen on vaikea ymmärtää tälläinen käsite. Olen todella onnekas tälläisestä tilanteesta, vaikka samaan aikaan se on todella hankala. Voisinpa olla kahdessa paikassa samaan aikaan.

Pidän itseäni kasassa myös kun muistutan itseäni, että menen pian Marmairkseen takaisin. Tiedän, että menen sinne aina takaisin mutta alku Suomessa on aina hankalaa. En ole ikinä tuntenut Suomea kodikseni tai sellaiseksi paikaksi jossa haluaisin aina asua. Tämänkin takia mun on tosi vaikeaa välillä olla täällä, varsinkin talvisin kun olen pidemmän pätkän täällä.

Jos jollain on samanlaisia fiiliksiä Suomeen palatessa tai samanlaisia perhesiteitä, niin ilmiantakaa itsenne!

OOTD: toppi: Turkista, vyö: kirpputori, kello: timanttiset, hame: ginatricot, laukku: glitter, kengät: h&m

xjassu

HELLO FROM AIPORT

Olen nyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja aivan innoissani tulevasta lomasta. Odotan innolla vanhojen ystävien ja tuttujen näkemistä sekä kuumuudellaan melkein tappavia iltapäiviä. Odotan myös hyvää ruokaa ja vitsailuja. Odotan myös aamuyön pikkutunteina hotellille takaisin kävelyjä ja ylipäätään sitä aivan mahtavaa fiilistä, mikä mulla on aina kun olen Marmariksessa. 

Ennen kaikkea toivon lomaltani rentoutumista ja tuttuun tapaan outoja tilanteita. Niihin mä aina vaan jollain tapaa joudun, välillä omasta halustani välillä ei niinkään.

Olen taas hyvissä väleissä ystäväni Halilin kanssa ja olen siitä super innoissani. Pääsen heittämään hänen kanssaan vitsejä sekä sekoilemaan jotain turhaa. Sitä olen odottanut jo kauan.

Saan taas kaksi viikkoa kuunnella Shaggyn tarinoita ja nähdä hänen nopeasti vaihtuvat mielialansa. Saan myöskin rauhoittaa häntä ettei koko ravintola sekoa hänen takiaa.

Oodotan tulevaa hullunmyllyä, johon harva pääsee mukaan. En ole nähnyt toista perhettäni noin vuoteen, joten tätä lomaa on odotettu ihan tosissaan. Niinkuin joka vuosi tätä ensimmäistä matkaa.

Tätä tunnetta on hankala selittää. Se on aikalähellä sitä ettei olisi oikeasti nähnyt perhettään ainakaan puoleen vuoteen. Se jälleennäkemisen tunne on niin erilainen. En oikein edes tiedä mitä selitän, hah.

Mun loman kulkua pääsee seuraamaan helposti SnapChatissa, jossa mun nimimerkki on mansikkaomena.

OOTD: takki: h&m, kaulakoru: glitter, paita: Turkista, vyö: kirpputori, hame: ginatricot, laukku: Michael Kors, kengät: kookenkä

xjassu

FAVORITE SHIRT

Mulla on ollut tämä paita jo jonkin aikaa, mutta en ole päässyt esittelemään sitä vielä kunnolla tänne. Se vilahti täällä aikaisemmin mun tatuointia käsittelevässä postauksessa, mutta muuten sitä ei ole täällä harmikseni näkynyt.

Löysin tämän varmaan kuukausi sitten Gina Tricotin alennuksista vain kympillä! Olisin voinut varmaan ottaa koon pienemmänkin, mutta niitä ei ollut enää jäljellä.

Ei tämä siis mikään extra iso mulle ole, toisaalta tämä voisi olla vähän pienempikin. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen tähän ostokseen.

Varsinkin näin kesällä tykkään käyttää pukeutumisessa paljon värejä ja erilaisia kuoseja. Olen aika suurikin kukkatyttö, sillä kukkakuosisia vaatteita multa löytyy tuolta vaatekaapista aikas paljon..

Muistan niitä olleen joskus jopa enemmänkin, mutta olen yrittänyt hieman rauhoittua tämän innostuksen kanssa. En halua, että vaatekaappini on kuitenkaan täynnä vain yhtä juttua.

Mitä mieltä sä olet tästä paidasta ja asusta ylipäätään?

OOTD: paita: ginatricot, farkus: levi's, oversizejakku(kädessä): kirpputori, rannekello: timanttiset, kengät: kirpputori

xjassu

NEXT SCHOOL

Tänään, kun heräsin mua jännitti tosi paljon, sillä mun jatko-opintojen tulokset julkaistiin tänään.
Pääsin juuri sinne minne halusin eli Helsingin medialukion medialinjalle! Ehdin jo ajatella, että en tule pääsemään sinne, joten tämä uutinen toi mukanaan kunnon tunnemyrskyn. Kun aamulla löysin nimeni sieltä listasta aloin heti kiljumaan ja olin todella ilonen. En ole ikinä iloinnut tällä tavalla mistään kouluun liittyvästä.
Pääsen kokemaan kaikki lukiokokemukset ja samaan aikaan opiskelemaan mediajuttuja. Mikä olisikaan enemmän se mun juttu? Oon niin innoissani tästä, vaikka samaan aikaan tietysti kaikki uusi jännittää. Mä kuitenkin haluan uskoa, että mä tulen selviämään hyvin ja tulen myös pitämään tulevista vuosista.

Olen ehtinyt käymään jo kaikki mahdollset tunnetilat läpi. Olen todella kiitollinen ja otettu tästä koulupaikasta, mutta samaan aikaan muistin taas sen tulevan stressin ja aivan järkyttävän aikaiset aamuheräämiset. Katsoin tänään, että kasin aamuina mun pitää lähteä Lahdesta jo kymmentä vaille seitsemän junalla.. En edes halua ajatella kuinka aikaisin mun pitää herätä. En myöskään tunne yhtään ketään etukäteen, mutta pysyn positiivisena. Sain kuitenkin mun halauamn koulupaikan!

Olen kiitollinen ja onnellinen tästä mahdollisuudesta. Pääsinhän mun ykkösvaihtoehtoon ja todella moni mun kavereista ei päässyt haluaamansa paikkaan. En valita, vaan olen onnellinen. 

Mites muilla kävi? Pääsitkö haluamaasi kouluun?

OOTD: oversize jakku: hennes collection, paita: ginatricot, farkut: Levi's, rannekello: timanttiset: laukku: Michael Kors, kengät: h&m

xjassu