PERINTEINEN OOTD-POSTAUS

Todella pitkästä aikaa ihan vaan päivän asu -postauksen aika! En edes osaa sanoa, kuinka kauan edellisestä on vierähtänyt. Tämän asian suhteen pitää alkaa ryhdistäytymään, eikä aina vain selittää kunnon vakavista aiheista asukuvien kera. 

Kuvien karvaneule on ihan mun lemppari! Se on noussut suureen suosioon ja siitä on tullut kehuja vähän kaikilta. Saan sen avulla helposti jotain erilaista ihan normaaliin ehkä jopa vähän tylsäänkin asuun.
Tämä on varmasti yksi mun lemppariostoksista koko talvena!

Oon tosi tyytyväinen, että kuvien lumisesta maisemasta huolimatta ainakin täällä Etelä-Suomessa alkaa ilmat lämpenemään. Tarkenen tuon karvaneuleen kanssa helposti ulkona, ehkä se kevätkin siis kohta tulee kunnolla. Ainakin toivon niin todella kovasti. Talviset lumikelit alkaa pikkuhiljaa riittämään, lämmön kaipuu on suuri. 

OOTD: karvaneule: Gina Tricot, kaulahuivi: kirpputori, paita: Cubus, vyö: H&M, farkut: Bik Bok, laukku: Ellos, kengät: H&M

xjassu

MUN PELKOJA

Näin yhdessä brittiläisessä blogissa postuaksen kyseisen blogin kirjoittajan peloista. Hänelle oli tullut tunne, että haluaa jakaa ne lukijoiden kanssa. Hänellä ei ollut meneillään mitään tavallista arkea ihmeellisempää. Hän oli vain huomannut kuinka hän ei ikinä puhu peloistaan ennen kuin jotain kamalaa tapahtuu. Hän halusi muuttaa tämän puolen itsessään.

Postausta lukiessa tajusin, että mäkään en ikinä puhu mun peloista, vaikka pelkään moniakin aisoita. Suuri osa niistä ei ole osa mun arkipäiväistä elämää, mutta pieni osa on. En myöskään puhu mun peloista kenenkään kanssa muuten vain tai saatika kirjoita niistä tänne (enkä myöskään minnekkään muualle).

Tämän pähkäilyn ja ajattelun seurauksena tajusin, etten tiedä ketään joka puhuisi peloistaan muuten vain. Kukaan ei puhu niistä ennen kuin on oikeasti ensin kohdannut ne. Pelkojen voittamisesta saa kyllä lukea, mutta ei itse pelosita. 

Tästä syystä haluan rikkoa vähän rajoja ja kertoa teille mun peloista, jotka liittyvät mun arkipäiväiseen elämään eniten. 

Pelkään, että tuotan äidilleni pettymyksen. Tämä on varmasti pahin näistä. Se ei ole mulla mielessä joka päivä eikä edes joka viikko, vaikka näin käyminen olisi mulle itselleni suuri häpeä. Äitini on ainut mun vanhemmista, joka on mua kasvattanut. Hän on ollut ja on vieläkin mulle suuri tuki ja tsemppaaja. Jos joskus tuotan hänelle pettymyksen niin en tiedä miten hoitaisin asian. En ole edes varma mikä olisi sellainen asia, joka tuottaisi hänelle pettymyksen muhun. Suurista sekoiluistani huolimatta niin ei ole ainakaan pysyvästi vielä käynyt ja se on mulle tärkeää. Haluan pystyä sanomaan vanhana, että äitini ei ollut muhun ikinä pettynyt. 
Pelkään, että en ikinä pääse muuttamaan Suomesta pysyvästi pois. Tiedän tämän kuulostavan joidenkin korvaan todella lapselliselta, mutta aina Suomessa eläminen olisi mulle aivan hirveää. En näe itseäni täällä.  En näe tai usko, että voisin elää täällä 100% onnellisena ja tyytyväisenä elämään. Vihaan Suomen ilmastoa ja yleisiä suomalaisia luonteenpiirteitä. Olen aina puhunut siitä miten muutan täältä pois. Tämä ei ole mikään uusi vilitys esimerkiksi ulkomaalaisen poikaystäväni kautta, ei todellakaan. Näen itseni täysin onnellisena vain, jos pääsen muuttamaan Suomesta pois.
Kuka ei haluaisi elää elämäänsä onnellisena? Kuka ei pelkää ettei ikinä ole täysin onnellinen? Aika moni meistä. 

Pelkään, että en pääse elämään tarpeeksi vapaasti ja seikkaillen. Mun suuri intohimo elämässä on matkustelu ja uusien asioiden kokeileminen. Ilman niitä en olisi se, joka olen nyt. En olisi yhtä avarakatseinen.
Haluan jatkaa tällä linjalla ja tavalla jatkossakin, jos jostain syystä en enää joksus pystyisi se olisi mun intohimon loppu. Haluan nähdä maailmaa ja kokea paljon uusia asioita, ennen kuin asetun kunnolla aloilleni.
Tiedän, että joidenkin unelma on olla kotiäiti lähiössä sijaitsevassa omakotitalossa, mutta se ei ole minä. Ei ollenkaan. En halua olla sidoksissa sellaiseen, kun sen sijaan voin elää vapaasti ja seikkailla ympäriinsä. 
Pelkään, että kusen hommat. Varmastikin mun laajin pelko, mutta se ei siitä huolimatta ole koko ajan mun ajatuksissa. Tämä vaan tavallaan tiivistää kaikki yhteen lauseeseen ja sitoo kaiken yhteen pakettiin.
Hommien kusemisella tarkoitan, että kaikki tai yksi suurempi asia menisi todella pahasti pieleen. Vaihtoehtoisesti myös monta pienempää asiaa menisi samoihin aikoihin pieleen, joka johtaisi eräänlaiseen dominotuhoutumiseen. En siis tarkoita hommien kusemisella huonoa numeroa kurssista tai edes parisuhteen loppua. Tämä on mulle paljon suurempi käsite. Pelkään, siis että onnistuisin pilaamaan jonkin hyvän osa-alueen mun elämässä lähes kokonaan tai jopa täysin. 

OOTD: takki: kirpputori, kauluspaita: H&M, toppi: Koton, vyö: H&M, farkut: Gina Tricot, kengät: H&M, laukku: Koton

xjassu

TURKIS & PAPERIPUSSIHOUSUT

Löysin viime viikolla Bik Bokin alesta aivan ihanat niin sanotut paperipussihousut. Muistan kun katselin tällaisia jo kesällä, mutta en raaskinut niitä alkuperäiseen hintaan ostaa. Nyt olen vihdoinkin niiden onnellinen omistaja!
Niiden lisäksi tässä asussa yhdistyy myös pari muuta mun suosikkielementtiä. Rakastan sitä, että asussa jokin vahvakin kontrasti. Ja tästä asusta sitä löytyy turkiksen avulla, sillä paperipussihousuja on tottu näkemään vain melko lämpiminä vuodenaikoina. Mä kuitenkin keksin yhdistää ne turkikseen, joka on aivan varma talvenmerkki. Mun mielestä tämä kombo toimii aivan loistavasti!

OOTD: turkis: mummin vanha, kaulahuivi: kirpputori, korvikset: Glitter, paita: H&M, housut: Bik Bok, kengät: H&M, laukku: Koton

xjassu

JOULUSUUNNITELMAT

Mulla alkaa joululoma ihan pian eli perjantaina ja oon todella iloinen siitä, koska jollain tapaa tunnen olevani loman tarpeessa. En ole erityisen väsynyt, mutta loma ei ole ikinä pahitteeksi. On kiva saada jotain taukoa mun hetkiseen arkeen, vaikka tuskin lomallakaan olen täysin paikoillani. Mulla ei ole suuria suunnitelmia lomani ajaksi, mutta jotain pientä kuitenkin. Pienien suunnitelmien lisäksi haluan vain olla onnellinen ja levännyt. 

Tätini tulee pitkän ajan jälkeen käymään meillä ylihuomenna, joten on tosi kiva nähdä häntä pitkän ajan jälkeen. Näimme hänen kanssa viimeksi kesällä serkkuni ylioppilasjuhlissa. Myöskin mummini tulee todennäköisesti silloin käymään. Jouluaaton aion viettää siskoni perheen kanssa, sillä äitini on todennäköisesti aaton töissä. Uskon, että uusi vuosi menee ystävien kanssa juhlimassa. Muita suunnitelmia mulla ei taidakkaan olla, mutta aion aivan varmasti nauttia mun melko pitkästä joululomasta, joka kestää kaksi viikkoa! 

Onko sulla millaisia lomasuunnitelmia?
Ps. 59 päivää seuraavaan Turkin matkaan!

OOTD: takki: H&M, paita: Bik Bok, housut: Gina Tricot, laukku: saatu, kaulahuivi: kirpputori, kengät: H&M

xjassu

HUPPARITYTTÖ(KÖ)

En tiedä mitä mulle on tapahtunut, mutta oon todella pitkän ajan jälkeen alkanut viihtymään taas huppareissa. Vielä ihan vähänkin aikaa siteen ne oli mulle vaan kotivaate. Nyt menen huppari päällä kouluun, kaverille, kauppaan tai no yksinkertaisesti kaikkialle.
Muutama kuukausi takaperin halusin aina olla tosi laitetun näköinen, mun korkokengissä ja jakuissa. En enää.
Tykkään kylläkin vielä laittautua ja käyttää mun rakkaita korkokenkiä. Mun arkivaatetus on kuitenkin muuttumassa sellaiseen comfy-tyyliseen. Haen vaatteelta aina vaan lisää ja lisää mukavan tuntuisuutta.

Jotenkin ihan hullua ajatella, kuinka paljon olen muuttunut tosi lyhyessä ajassa. Enkä tarkoita vain tätä hupparijuttua, haha.

Mua ei enää häiritse mennä melkein meikittä kouluun, vaikka ysillä se tuntui melkeinpä mahdottomalta ajatukselta.

"Uskallan" olla enemmän oma itseni kaikkien seurassa eikä mua oikeastaan enää edes kiinnosta mitä muut ajattelee musta. Jos joku ei kestä mun suoraan sanottuna paskaa huumoria ja juttuja, niin onko se multa pois? Ei ole.

OOTD: takki: ginatricot, huppari: h&m, farkut: kirpputori, laukku: h&m, kengät: kirpputori

xjassu

HULLUA MENOA

Mulla on alkanut lukio sujumaan ihan kivasti ja olen jopa saanut uusia kavereita. Kyllä se on mahdollista myös munlaiselle hassulle sekopäälle. Olen juuri se siellä luokassa, joka saa ilman syytä naurukohtauksia ja saa opettajan hermot kiristymään. Mutta tästäkin huolimatta tulen ihan hyvin toimeen muutaman oman ryhmäläiseni kanssa sekä parin muussa ryhmässä olevan kanssa.

Keskiviikkoinen klo 4:50 herätys tuntuu joka kerta yhtä pahalta ja vaivalliselta. Silloin harkitsen vakavissani vain kyljen kääntämistä sekä lukion lopettamista, vaikka tiesin tämän olevan rankkaa. Tästä huolimatta nautin oikeasti tästä.

Olenko hullu? Todennäköisesti.

Ehkä vain olen löytänyt sen oman juttuni ja jonkunlaisen sekavan tasapainon elämääni. Pyhitän kotimatkat koulutöille, sillä junamatkani takaisin Lahteen Tikkurilasta kestää noin 50 minuuttia. Siinä ehtii tekemään yleensä kaiken ja katsomaan jopa vähän aikaa Netflixiä. Lahteen saavuttuani menen joko suoraan näkemään kavereitani tai käyn kotona syömässä. Tykkään myös vain mennä makaamaan sänkyyn ja syödä pizzaa.

Aikaista aamuista ja pitkistä iltapäivistä huolimatta mulla on oikeasti tosi hyvä olla juuri nyt. Pääsen Lahdesta eroon edes muutamaksi tunniksi päivässä ja käyn haluaamani koulau. Olen suuren osan ajastani Helsingissä(ja Vantaalla), joten voin varmaan kutsua itseäni jo puolihelsinkiläiseksi. En ole enään pelkkä lahtelainen ja se tuntuu tosi hyvältä.

Mulla on monta uutta asiaa, paikkaa ja ihmistä mun elämässä just nyt. Olen saanut paljon uutta sisältöä ja hauskoja tilanteita. Tottakai muuttaisin pari asiaa, jos minulla olisi siihen mahdollisuus, mutta näinkin on jo tosi hyvä. En halua kuullostaa liian positiiviselta, sillä sitä mä en todellakaan ole. Joten kerron pari tosiasiaa tämän positiivisuuden lopuksi.

Joka aamu olen aivan koomassa ja valmis luovuttamaan toiseen tai kolmanteen kahvikuppiin asti. Makaan koulun lattialla ja valitan ääneen.

Mun elämä ei siis ole pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan siinä on myös huonoja puolia. Ja niin sen kuuluukin olla. 

OOTD: takki: h&m, toppi: vila, housut: kirpputori, laukku: glitter, kengät: h&m

xjassu

MILLÄ FIILIKSILLÄ TAKASIN SUOMESSA?

Olen ollut nyt vähän alle viikon Suomessa ja mielialani ovat alkaneet tasaantumaan. Päälimäisenä on vieläkin varmaan vitutus, mutta en ailahtele enään niin paljoa.
Kun torstaina saavuin Suomeen olin tosi pahalla tuulella. Kaikki ärsytti. Mua ärsytti passintarkastaja, joka mielestäni kyseli liikaa. Mua ärsytti viileä sää ja Suomen kalliit hinnat. Mua ärsytti myös se, että joudun olemaan Suomessa yhdeksän viikkoa.

Samaan aikaan olin kuitenkin jollain tapaa ihan vähän onnellinen. Tiesin näkeväni ystäviäni pian, joita olin vähän ehtinyt jo ikävöimään. Osa musta oli jo silloin innoissaan lukion alkamisesta(Ei olisi uskonut mun innostuvan koulusta..).

Nyt melkein viikko myöhemmin olen vähän rauhoittunut. En enää saa vihakohtauksia tai en halua vain masentua peiton alle ja katsoa uudestaan Pretty Little Liarsia. Okei halaun vieläkin katsoa sitä, mutta en koko ajna. En kiellä ettei mua vieläkin ärsyttäisi olla Suomessa, mutta tilanteeni alkaa tosiaan rauhoittua.

Olen oikeasti melko odottamaton lukion alun suhteen ja tämä tunne pitää mut melko positiivisena tai ainakin neutraalina.

Mulla on koko Suomessa olosta todella ristiriitaiset fiilikset, joita monen on vaikea ymmärtää. Ymmärrän muiden ihmisten hämmennyksen tuntemuksiani kohtaan hyvin, sillä melkeinpä kellään mun kaveriporukassa ei ole samanlaista elämäntilannetta ja perhesotkuja. Shaggy on varsinkin ihan oikeasti mun perhettä, vaikkei mitään biologista sidettä löydykkään. Olen todella läheinen muutaman Marmariksessa asustavan ihmisen kanssa, että me oikeasti ollaan perhe. Ja monen on vaikea ymmärtää tälläinen käsite. Olen todella onnekas tälläisestä tilanteesta, vaikka samaan aikaan se on todella hankala. Voisinpa olla kahdessa paikassa samaan aikaan.

Pidän itseäni kasassa myös kun muistutan itseäni, että menen pian Marmairkseen takaisin. Tiedän, että menen sinne aina takaisin mutta alku Suomessa on aina hankalaa. En ole ikinä tuntenut Suomea kodikseni tai sellaiseksi paikaksi jossa haluaisin aina asua. Tämänkin takia mun on tosi vaikeaa välillä olla täällä, varsinkin talvisin kun olen pidemmän pätkän täällä.

Jos jollain on samanlaisia fiiliksiä Suomeen palatessa tai samanlaisia perhesiteitä, niin ilmiantakaa itsenne!

OOTD: toppi: Turkista, vyö: kirpputori, kello: timanttiset, hame: ginatricot, laukku: glitter, kengät: h&m

xjassu

HELLO FROM AIPORT

Olen nyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja aivan innoissani tulevasta lomasta. Odotan innolla vanhojen ystävien ja tuttujen näkemistä sekä kuumuudellaan melkein tappavia iltapäiviä. Odotan myös hyvää ruokaa ja vitsailuja. Odotan myös aamuyön pikkutunteina hotellille takaisin kävelyjä ja ylipäätään sitä aivan mahtavaa fiilistä, mikä mulla on aina kun olen Marmariksessa. 

Ennen kaikkea toivon lomaltani rentoutumista ja tuttuun tapaan outoja tilanteita. Niihin mä aina vaan jollain tapaa joudun, välillä omasta halustani välillä ei niinkään.

Olen taas hyvissä väleissä ystäväni Halilin kanssa ja olen siitä super innoissani. Pääsen heittämään hänen kanssaan vitsejä sekä sekoilemaan jotain turhaa. Sitä olen odottanut jo kauan.

Saan taas kaksi viikkoa kuunnella Shaggyn tarinoita ja nähdä hänen nopeasti vaihtuvat mielialansa. Saan myöskin rauhoittaa häntä ettei koko ravintola sekoa hänen takiaa.

Oodotan tulevaa hullunmyllyä, johon harva pääsee mukaan. En ole nähnyt toista perhettäni noin vuoteen, joten tätä lomaa on odotettu ihan tosissaan. Niinkuin joka vuosi tätä ensimmäistä matkaa.

Tätä tunnetta on hankala selittää. Se on aikalähellä sitä ettei olisi oikeasti nähnyt perhettään ainakaan puoleen vuoteen. Se jälleennäkemisen tunne on niin erilainen. En oikein edes tiedä mitä selitän, hah.

Mun loman kulkua pääsee seuraamaan helposti SnapChatissa, jossa mun nimimerkki on mansikkaomena.

OOTD: takki: h&m, kaulakoru: glitter, paita: Turkista, vyö: kirpputori, hame: ginatricot, laukku: Michael Kors, kengät: kookenkä

xjassu

FAVORITE SHIRT

Mulla on ollut tämä paita jo jonkin aikaa, mutta en ole päässyt esittelemään sitä vielä kunnolla tänne. Se vilahti täällä aikaisemmin mun tatuointia käsittelevässä postauksessa, mutta muuten sitä ei ole täällä harmikseni näkynyt.

Löysin tämän varmaan kuukausi sitten Gina Tricotin alennuksista vain kympillä! Olisin voinut varmaan ottaa koon pienemmänkin, mutta niitä ei ollut enää jäljellä.

Ei tämä siis mikään extra iso mulle ole, toisaalta tämä voisi olla vähän pienempikin. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen tähän ostokseen.

Varsinkin näin kesällä tykkään käyttää pukeutumisessa paljon värejä ja erilaisia kuoseja. Olen aika suurikin kukkatyttö, sillä kukkakuosisia vaatteita multa löytyy tuolta vaatekaapista aikas paljon..

Muistan niitä olleen joskus jopa enemmänkin, mutta olen yrittänyt hieman rauhoittua tämän innostuksen kanssa. En halua, että vaatekaappini on kuitenkaan täynnä vain yhtä juttua.

Mitä mieltä sä olet tästä paidasta ja asusta ylipäätään?

OOTD: paita: ginatricot, farkus: levi's, oversizejakku(kädessä): kirpputori, rannekello: timanttiset, kengät: kirpputori

xjassu

MY PRINCESS SKIRT

Hehkutinkin tuossa aikaisemmin kuinka olen onnellinen viimeinkin tulleista hamekeleistä. Hameet ja mekot vain on se mun juttu!
Olenkin jo pari kertaa päässyt käyttämään uutta rakkauden kohdettani eli Gina Tricotin vaaleanpunaista hametta. Se on midimittainen, siinä on tylliä ja ennen kaikkea se on mun prinsessahame. Olin niin innoissani, kun pääsin käyttämään sitä ensimmäistä kertaa ystäväni Niclaksen syntymäpäivillä. Olihan tuo ihanuus ollut kaapissani jo kuukausikaupalla ilman yhtäkään käyttökertaa.
Nämä kuvat ei ole kuitenkaan otettu noiden syntymäpäivien aikaan, vaan viime viikon sunnuntaina eli äitienpäivänä. Silloin oli mun toinen prinsessapäiväni, hah.

OOTD: toppi: only, oversize jakku(kädessä): h&m, vyö: ulkomailta, kaulakoru: glitter, hame: ginatricot, kengät: kirpputori

xjassu

MY PINK DAY

Olen tämän kevään aikana ihastunut pinkkeihin sekä vaaleanpunaisiin sävyihin uudelleen. Olin ihan pinkkityttö josksu pikkuisena ja nyt taidan olla se taas, hah. Multa löytyy jotain vaaleanpunaista sävyä päältä monena päivänä viikossa, vaikka yhdessä vaiheessa en olisi voinut kuvitella pukevani sitä päälle. Niin vain ihminen ja mieltymykset muuttuu.
Mun mielestä vaaleanpunaiset ja pinkit sävyt tuo asuun jotain pientä söpöä tyttömäisyyttä, jota jokainen varmaan kaipaa joskus. Sillä on helppo hassutella, mutta sen pystyy pukemaan myös asiallisesti päälle.
Olen muutenkin huomannut, että en pue tummia sävyjä läheskään yhtä usein päälle kuin ennen. Kokonaan mustat asut ovat mulla nykyään todella harvinaisia! En tiedä johtuuko tämä keväästä vai olenko tosiaan muuttanut mieltymyksiäni näin paljon?

OOTD: bomber: carlings, paita: ginatricot, housut: kirpputori, laukku: Michael Kors, kengät: h&m

xjassu